Suomen Messut Osuuskunnan perustamiskokous 19.10.1919.
Sata vuotta tapahtumien keskipisteessä
Olemme messulaisia ja meillä on takana sata vuotta tarinaa. Yrityksemme perustettiin 19.10.1919, melkein samoihin aikoihin itsenäisyyteen murtautuneen Suomen kanssa. Meillä oli silloin sama liikeidea kuin nytkin: antaa vauhtia suomalaisyritysten menestykselle törmäyttämällä tapahtumiin tulevat ihmiset. Sata vuotta tekemisen meininkiä todistaa, että idea on ollut aika lailla toimiva.
1920-luvun maailma tuo ensimmäisenä mieleen kieltolain, jazzin, koneromantiikan ja mykkäelokuvat. Suomessa trendikkäintä oli järjestää messut. Messuja toivoi ja tarvitsi koko suomalainen talouselämä. Oli päästävä ulkomaisille markkinoille ja löydettävä uusia kumppaneita vaihtoehdoksi Pietarin tielle.
Niinpä me teimme ensimmäiset messut startup-hengessä, aurinkoisena kesänä 1920 Helsingin ytimessä, Johanneksenkirkon kentällä. Messut olivat jotakin aivan uutta, ja niistä kasvoi hurja kansanjuhla. Messujunat pukkasivat väkeä maakunnista, tapahtuma oli auki pari viikkoa ja väkeä tungeksi paikalle yli 120 000, aikana, jolloin koko Helsingissä oli suunnilleen 150 000 asukasta. Kyseessä oli ehdottomasti ilmiö. Jos et kesällä 1920 käynyt messuilla, olit auttamattomasti ajastasi jäljessä!
Ensimmäisiä messuja pysyttämään tarvittiin monenlaisia tiimejä. Oli ulkomaan reklaamin valiokuntaa, koristeluasiain valiokuntaa, huvitoimikuntaa ja tavarain alkuperän valiokuntaa. Messuluettelossa oli omat sivunsa viiloille, viikatteille, kekseille, napeille ja henkseleille. Näyttelyarkkitehtuurista vastasivat muun muassa herrat Alvar Aalto ja Eliel Saarinen. Juhlarunon kirjoitti V. A. Koskenniemi, kuorosävellyksen sanoitti Eino Leino, ja orkesterin tahtipuikkoa heilutti Jean Sibelius. Muita messukonsertteja johtivat Robert Kajanus ja Armas Järnefelt. Messut avasi itseoikeutetusti presidentti K. J. Ståhlberg. Messuihin liittyi valtava määrä kaupunkitapahtumia soutukilpailusta uimanäytökseen, Kaivopuiston konsertista voimisteluesityksiin ja leffailloista tivoliin. Yleisön suosikiksi nousi tivolin puinen liukumäki, joka nimettiin messutirehtööri Lauri Kuoppamäen mukaan kuoppamäeksi.
Eräällä osastolla jakoi makeisia ”Finlands sötaste man” – Karl Fazer. Messukarkkien lisäksi oli messuhajuvettä, messutulitikkuja, messuvakuutus ja messuravintolassa messuastiasto. Tottahan toki messuilla oli myös oma messuraha.
Messujen jälkeen lehdessä luki: ”Tuntuu omituiselta aloittaa uusi elämä, elämä ilman messuja. Ei tiedä oikein, miten olla, kuin elää.”
“Yleisön suosikiksi nousi tivolin puinen liukumäki, joka nimettiin messutirehtööri Lauri Kuoppamäen mukaan kuoppamäeksi.”
Messut ottivat Suomen äkkirynnäköllä.
Töölön kisahalli, yrityksemme ensimmäinen ikioma areena seisoo vielä tänäkin päivänä paikoillaan. Sen vihki Messuhallina käyttöön vuonna 1935 Ukko-Pekka, presidentti P.E. Svinhufvud. Messuhallin ohjelmassa olivat Venemessut ja Retkeilymessut, Autonäyttely, Tehomessut ja Suurmessut. Messuhallin panos silloisten helsinkiläisten vapaa-ajanviettoon vastasi suurin piirtein samaa, mitä tänään Messukeskus, Hartwall Arena ja Musiikkitalo yhdessä tarjoavat.
Messulaisilla oli Töölössä talvisin viehättävä henkilöstöetu: oma luistinrata kisahallin vieressä. Luistimet saatettiin panna jalkaan ruokatunnillakin. Työpaikkaliikuntaa aikaansa edellä!
Messuja ja messukansaa tulvi, ja Messuhalli jäi lopulta pieneksi. Uusille halleille löytyi paikka silloisen Helsingin periferiasta, Pasilasta. Messukeskus syntyi nykyiselle paikalleen vuonna 1975. Pasilaan oli aluksi aika haasteellista tulla. Puuasema törötti maamerkkinä keskellä autioita tuulisia peltoja. Messulaiset kiipesivät taskulamppujen valossa Pasilan mäelle, josta lähti bussi keskustaan. Mutta messubisnekselle Pasilaan muutto antoi hengästyttävän vauhdin!
Vanhat suosikit lähtivät kasvuun ja tuli uusia tapahtumia: Habitare, Kevätmessut, Lapsimessut, Matkamessut, Helsingin Kirjamessut, MP, FinnBuild, Lääkäripäivät… Vain muutamia tässä mainiten.
Toimistomme viidennessä kerroksessa on edelleen pieni musta nahkanojatuoli, jolla Kekkonen istui Messukeskuksen avajaisjuhlassa. Nyt samalla tuolilla istuvat messulaiset miettimässä digistrategioitaan. Kokoustilan olemme nimenneet Urhoksi.
Moni tunnettu muusikko ja bändi on keikkaillut Messukeskuksessa: Bay City Rollers, Frank Zappa, Dr. Feelgood, Pat Boone, Gary Moore, Suzanne Vega, uudemmista supertähdistä mm. Armin van Buuren ja kotimaisista klassikoista vaikkapa JVG, Popeda ja Eppu Normaali. Messukeskus isännöi myös Suomen ensimmäiset Idols-kisat 2004, joissa suuren yleisön eteen asteli ensimmäistä kertaa mm. Antti Tuisku.
“Alku on niin väkevä, että jokaisen paikalla olevan huomio on taatusti alkavassa showssa. Valkokankaan takaa paljastuu lavarakennelma, joka on valaistu pelkillä valkoisilla valoilla. Tyylikkääseen mustavalkoiseen asuun pukeutunut Bowie hallitsee estradia ainutlaatuisella eleganssillaan.”
– Kimmo Rantanen, Ilta-sanomat.
David Bowie veti Messukeskuksen UKK-hallissa eli nykyisessä kuutoshallissa legendaarisen keikan keväällä 1976. Lentopelkoinen Bowie jyskytteli Helsinkiin junalla epätodennäköisestä suunnasta, Neuvostoliitosta. Yleisöä hämmästytti keikkalavan eteen levitetty valkokangas. Selitys saatiin pian, sillä konsertti ei käynnistynytkään musiikilla vaan Luis Buñuelin ja Salvador Dalín surrealistisella elokuvalla Andalusialainen koira. Elokuvassa partaveitsi viiltää auki naisen silmän. Shokkialun jälkeen valkokankaan takaa paljastui valkoisin valoin tyylitelty lava ja mustavalkoiseen asuun pukeutunut, eleganssia hehkuva Bowie. Keikka oli paikalla olleille faneille varmasti once in a lifetime -kokemus!
Jokainen muodin kanssa pidempään tekemisissä ollut tietää käsitteen ”Vatevan messut”. Vatevan trendinäytöksistä kohistiin ja messuista pöhistiin laajasti lehdissä. Messukeskuksessa kahdesti vuodessa pidetyt muotimessut olivat place to be jokaiselle, joka onnistui sisälle pääsemään, kyseessähän oli lähtökohtaisesti ammattilaisille tarkoitettu tapahtuma. Näytökset olivat tapissa, vip-vieraita kutsuttiin ja lippuja diilattiin katukaupassa. Pienempää alusasunäytöstä hoitamaan tarvittiin vain yksi av-teknikko mutta pesti oli tiettävästi tekniikkatiimin halutuin. Nyt Vatevan perintöä jatkaa supersuosittu I love me -messut huikeine muotinäytöksineen.
Messukeskuksen seinät ovat todistaneet monen koko maailmaa liikuttaneen sopimuksen syntyä. Vuonna 1992 Amfi-salissa pidettiin ETYK-kokous. Vuoden 1999 EU-huippukokous oli ensimmäinen EU-tason huippukokous Suomessa. ASEM-huippukokoukseen vuonna 2006 osallistui 2500 delegaattia. Tämä kokous vaati messulaisilta aivan erityistä venymistä. Pääsihteerin brief työntekijöille alkoi vasta puolilta öin ennen kokousta. Viimeisenä yönä maalattiin Talvipuutarhan pilareita ja silitettiin verhoja. Kokousta emännöinyt presidentti Tarja Halonen valitsi yhden pienimmistä kokoustiloista työhuoneekseen ja toi sinne oman työtuolinsa. Vuoden 2008 ETYJ-kokouksessa Amfi-sali kehysti Alexander Stubbin rentoa tyyliä.
Vuonna 2007 Suomi sai vihdoin isännöidä Euroviisuja. Euroviisujen lehdistökeskus rakennettiin Messukeskukseen. Halliin rakennetussa modernissa Fatboy-maisemassa työskenteli ja väliin makoilikin noin 3000 median edustajaa.
Kongressi on vanhimpia ilmauksia vertaistuelle. Joukko samaa työtä tekeviä kokoontuu yhteen miettimään työnsä iloja ja suruja ja jakamaan uusimmat ideat. Tässä meillä on heimo – mikä voisi olla tärkeämpää ja hauskempaa!
Messukeskus on näissä merkeissä nähnyt mitä erilaisimpia tiedemiehiä ja asiantuntijoita. ”Koko maailman” kongresseja ovat olleet esimerkiksi Diabeteskongressi 1997, vuoden 2012 Kirjastokongressi, kesän 2017 allergiakongressi sekä niin ikään kesän 2017 Worldcon, maailman vanhin ja arvostetuin science fiction -kongressi. Se toi Suomeen jopa Game of Thronesin luojan. George R. R. Martin myhäili Messukeskuksessa tutussa lippalakissaan ja jakoi nimikirjoituksia intohimoisille faneille.